Barcelona osa 6, tonnikala vastaan tonnikala

Kuten taisin jo jossain kommenttiboksissa kertoa, kaksi kolmasosaa matkasta meni ruuan kimpussa. Kahdesti söin tonnikalaa, jonka valmistus on tunnetusti todella hankala laji. Yleensä kun sen saa eteensä, kala on kauttaaltaan haaleaa vaikka kyse on olevinaan kuumasta pihvistä.
Tällä kertaa molemmat olivat hyvin erilaisia ja hyvin hyvin onnistuneita, kyse ei liene tuurista...? Nyt suomalaiset kokit kipin kapin Barcelonaan opettelemaan tonnikalan valmistusta, jooko!

Ensimmäinen versio nautittiin La Fiannassa, jonka sisustus uppoaisi takuulla ainakin Bemaryyn ;P

Paikassa oli niin pimeää, että syötävää ruokaa ei varsinaisesti nähnyt ennen kuin salaman kanssa räpätystä kuvasta. Nättihän tuo annos on. Lisäkekasvikset eivät olleet oikein mistään kotoisin, mutta kuten sanottu, tonnikala oli erinomaista. Ja sehän on se pääasia.

Puolison pihvi numero jotain:

Ja sitten se jälkimmäinen tonnikala, Pla-ravintolan suuresti hehkutettu annos, joka upposi lisuineen päivineen, vaikka alle oli jo nautittu mustekalacarpaccio.

Ja Puolison pihvi:

Taidan olla melko paatuneen carnivoorin kanssa naimisissa... 

Olikohan mulla vielä joku asukuva julkaisematta... hmm... tämä nyt ainakin:

Mä en voinut päivisin ajatellakaan pitäväni hiuksia auki, nämä on niin kuumat tuolla niskassa. Sen sijaan kävin aamulla suihkussa, pesin tukan ja annoin kuivaa aamiaisen ajan. Sitten levitin siihen muotovaahtoa, letitin poikittaisen ranskalaisen tuohon otsalle, kiersin loput noin seitsemälle sormikiharalle jotka kiinnitin pinneillä ja työnsin hatun alle piiloon päiväksi. Siinä kun tukka kuivui, se jäähdytti samalla päätä ja illalla mulla oli päässä ihanaiset kiharaiset, jotka avasin sormilla ja suin päälliosaan vähän kiiltovahaa. Kätevää!