sunnuntaina, heinäkuuta 31

Sunnuntai

Eilinen oli tosi mahtava päivä: ensin kävin aamulla Riihimäellä treenaamassa huippuporukassa ja ostin samalla keikalla itselleni jälleen yhden uuden kuulan. Poikkesin myös pikaisesti moikkaamassa hyvinkääläisiä.
Reissu meni ilman kameraa, jopa kännysellaista kun mun puhelin lähti viime viikolla huoltoon.

Iltapäivästä mentiin puutarhajuhliin meidän Italia-matkaseuran kanssa, teemana oli katsella matkakuvia. Siihen osuuteen päästiin noin kahdelta yöllä...

Ruoka oli ihanaa (mm. juuri savustettua lohta sekä itse tehtyä mansikkajädeä) ja seura ja keli ja se kaverimme puutarha, joka on kuin suoraan puutarhalehdestä. Siellä ei ole nurtsia, siellä on upottava ruohomatto.

Arvatenkin jätin kameran kotiin joten yritin googlata jonkun kuvan, että pääsette tunnelmaan. En löytänyt yhtään niin hienoa, joten tyydymme nyt tähän.


Tänään kävelin hakemaan auton ja nyt meinasin vetäytyä partsille joogaamaan. Ihanaa loppupäivää teillekin!

perjantaina, heinäkuuta 29

Ne toiset työhousut

Niinä päivinä kun en laita jalkaan turkooseja housuja laitan nämä Onlyn chinot. Ovat aina rypyssä, mutta pidettäköön sitä viehättävänä yksityiskohtana... Kesän parhaita ostoksia on muuten ollut tuo Lindexin kapea nahkavyö!


Henkkiksen kengistä Turun reissussa saadut ruhjeet alkaa parantua, mutta nuo kengät ei ole vielä mukavat jalassa. Noita jalkapöytiä nimittäin kutittaa. No, oisin vaihtanut niihin karvasaappaisiin joka tapauksessa. 


Näyttää myös siltä, että mun kynsille tarvis tehdä jotain. Voisko joku keksiä semmosen aineen joka hidastaa kynnenkasvua... ostaisin säästöpakkauksen!

torstaina, heinäkuuta 28

Työtakki ja heinäkuun helteet

Tässä tämä Salon kirpparilöytö, eli Marimekon Ritva Falla -bleiseri. Pienenä miinuspuolena tässä ei ole taskuja. Kankaassa on vähän hohtava pinta, että ihan perusperusjakku tämä ei ole, mutta ihan nätti. Ja just eikä melkein sopivan kokoinen.


Kuvat on otettu autenttisessa ympäristössä. Voitin ton julisteen huutoäänestyksellä bloggareiden pikkujouluista viime talvena ja tälläsin työkopperoni seinään. Ollaan kerran yritetty katsoa tuo leffa. Se oli niin vastenmielisen ankeaa huumoria, että taidettiin puolessa tunnissa saada tarpeeksemme. Ei sitä Robert Downeykään ihan kaikkeen pysty, kuten nyt vaikka pelastamaan huonoa elokuvaa. Pelastelkoon mieluummin maailmoja vaan!



Niinhän siinä sitten kävi, että piti pukea lisää vaatetta päälle. Mun toimistohuoneeni on ilmastoitu neukkariasetuksilla ja siellä on enimmäkseen hyytävän kylmä. Tässä siis heinäkuun työmuotia. Suunnilleen samat vermeet menee siis ympäri vuoden LOL!

keskiviikkona, heinäkuuta 27

Detox

Neljännen kahvikupillisen sijaan onnistuin tänään nauttimaan kupillisen teetä. Eikä mitä tahansa litkua vaan Pukka Detox -puhdistusjuomaa. Nam!

Päätin samalla, että nyt saa meidän vaatekaapit ruveta taas siistiytymään!
Meillä on niin paljon esim. paitoja, ettei niitä tarvitsisi pestä kuukauteen. Silti pyöritämme päivittäin vähintään koneellisen pyykkiä.


Suunnittelen siis viime vuotisen muotidieetin sijaan closet detox -kampanjaa: valitse 10 rakkainta toppia, paitaa, alaosaa, mekkoa, jakkua, laukkua, asustetta ja kenkäparia ja jätä ne kaappiin (ynnä treenivaatteet). Hankkiudu lopuista eroon. Jatkossa tavoitteena on yksi sisään, yksi ulos.

Kuka lähtee messiin?

tiistaina, heinäkuuta 26

Vapauta sisäinen hippisi

Mulla oli pitkästä aikaa sopiva rako kirpparirundiin. Kävin ensin Matinkylän Kierrätyskeskuksessa, sinne on tullut Plan B -osasto. Aika... miten sen nyt sanois... taiteellisia viritelmiä ovat saaneet aikaiseksi siellä pajalla. Kierkessä on rekkitolkulla 20 snt vaatteita ja näytti olevan tosi paljon kaikkee ihan hyväkuntoista peruskamaa, eli paitiksia, farkkuja ym. sekä muun muassa ehjä mokkatakki ja useempikin farkkurotsi. Yhteinen nimittäjä niille näyttää olevan koko, ovat kaikki lähinnä 34-36:a.

Tällä kertaa en ostanut sieltä kuitenkaan mitään, tweed-bleiseriä katselin, muttei ollut mun kokoista edes sovitettavaksi. Siispä suunnistin Soukan Fidaan jossa on ollut aina aika kivat apajat. Eikä sieltä tarvinnut tyhjin käsin lähteä, nimittäin mukaan tarttui tällainen lapsuusmuisto, kietaisuhame. Äidillä tosin oli semmosia pitkiä eikä tällaista superduper-trendikästä midimittaa.


Tämä on jonkun itse ompelema, kuosin nimi on Gardenia ja suunnittelija Marjatta Metsovaara, tekstikin löytyy sisäpuolelta. Musta tässä on ihana väritys! Voisin kokeilla syksymmällä pitkien saappaiden kanssa, mutta minkä takin tähän yhdistäis? Nahkapusakan poolopaidalla ehkä?

maanantaina, heinäkuuta 25

Hellettä piisaa

Vaan ei mun toimistossa.
Kahden tunnin töissä olon jälkeen aloin jo aivastella. Sitten kääräisin mukana olleen villatakin kaulan ympäri ja pistin duunissa roikkuvan bleiserin niskaan sen tilalle.

Huomiseksi mulla onkin nyt sit tällainen Pieces-rinkula.
Se oli heräteostos, menin vaan hakemaan Stadiumista lisää semmosia Salming XXL -rannepantoja (jos nostatte kuulaa niin nuo on ihan parhaita!), kun pitää niitä välillä taas pestäkin.


Ahisti myös pukea farkut jalkaan, kangashousut on näköjään molemmat ihan rutussa. Piti muuten kertomani niistä Zaran turkooseista, että meinas käydä hieman ikävästi niiden kanssa: olin pitänyt koko päivän toimistolla semmosta pitkää neuletakkia päällä, mutta iltapäivästä otin sen pois kun lähdin kotiin. Jossain siinä lähdön päihin sattui sormi osumaan takasaumaan ja sujahtikin siitä läpi, hupsis.
No, siellähän se reikä oli ollut onneksi takin alla suojassa ja kun kotona rupesin sitä korjaamaan koko takasauma olikin enää muutamasta kohdasta kiinni! 

Luulenpa, että jos ikinä enää ostan Zarasta housuja, niin ompelen ne varmuuden vuoksi uudelleen itse... 

Ai niin, oon tänään ollut jotenkin erityisen tyytyväinen tähän tukkaan.
Muistatteko ne Merin lähettämät tökötit? Niistä tuo Souffle on aivan loistavaa ainetta tämmöseen karkeaan ja kuivaan tukkaan (löytyy Bobstylen lisäksi mm. lookfantasticista)!

Annostelun kanssa saa olla aika varovainen; tämä tuntuu käsissä rasvaiselta, muttei enää hiuksissa jos malttaa laittaa vähän. Välillä olen puhaltanut hiukset föönillä kuiviksi, välillä antanut kuivahtaa itsekseen ja lopputulos on ihanan pehmeä ja taipuisa, muttei sellainen säkkärä. 

Fanitan ja suosittelen!

sunnuntaina, heinäkuuta 24

Powder Room arpoo

Hannalla on meneillään kiva arvonta. Käykääs kurkkaamassa, klikklik!



PS. Cocoette-kaupassa tää on kyllä mun lemppari:

lauantaina, heinäkuuta 23

Mulla on uusi lempikirja

Ostin ennen Saksaan lähtöä pokkarina helmikuussa näkemäni leffan True Grit. Valinnan ratkaisi tämä lainaus Donna Tarttin jälkisanoista:
Kova kuin kivi julkaistiin 1968. Kun se ilmestyi, Roald Dahl kirjoitti, että se oli paras romaani johon hän oli törmännyt pitkään aikaan. "Piti sanomani, että se on paras romaani johon olen törmännyt sitten... Hiljennyin. Sitten minkä? Mistä kirjasta olen nauttinut enemmän viimeisen viiden vuoden aikana? Tai viimeisen kahdenkymmenen?"


Luin kirjan menomatkalla lentokoneessa ja tullessa uudelleen. Ajattelin ottaa sen mukaan myös jos pääsemme lähtemään rannalle tässä viikonloppuna. Luulen, että sen jälkeen kykenen jo siteeraamaan sitä sieltä täältä...

Vaikka jotkut muut -tässä tapauksessa Coenin veljekset- ovat päättäneet puolestani miltä kirjan henkilöt näyttävät, olen heidän kanssaan erittäin samaa mieltä (verrataan nyt vaikka niihin Henning Mankellin Wallander-filmatisointeihin, joissa on se ei niin tippaakaan Wallanderin näköinen Krister Henriksson pääosassa...)


Elokuvassa on muutettu noin kaksi kirjan juttua. Yksi on lista Mattien isältä ryöstetyistä esineistä ja toinen La Boeuf:n saamat vammat. Leffaa on tietysti jouduttu myös tiivistämään, mutta hahmoista ei ole jätetty mitään olennaista kertomatta. Kerrankin kirja siis tarjoaa vain runsaasti syventävää materiaalia ihmisten motiiveista ja persoonallisuudesta. Mattie Rossin ääni on tunnistettavissa, kumpaankin suuntaan.


Kirjassa on ainoastaan 224 sivua, joten se sopii sellaisellekin lukijalle joka ei ahmi tekstiä kuten minä teen. Se ei myöskään paina kovin paljoa, joten sitä on helppo kuljettaa mukana. 

PS. Puolisoni, joka ei lue muuta kuin scifiä tuumasi niin ikään, että "se on hyvä kirja". Lue itse jos et usko! 

perjantaina, heinäkuuta 22

Hääpäivän viettoa

Käytiin ostamassa uus mikroaaltouuni ja sitten mentiin Matinkylän uimarantaan kahville ja jätskille. Puolikas pallo kuningatarjädeä riitti mulle hyvin, onneksi Puolisolle kelpasi loppu. Olen sanonut, että syöminen kannattaa lopettaa siinä kohdassa, kun ruoka lakkaa maistumasta ihanalta. Jäden kohdalla se hetki tulee mulla nykyisin yllättävän nopeesti, vaikka kyllä mä muksuna taisin sitäkin syödä vaikka ämpärillisen kerrallaan. 


Leikkasin näistä housuista aamulla itselleni uudet farkkushortsit. Oli hauska huomata, että ne on jalassa saman kokoiset kuin ostohetkellä, kun olen ollut viitisen kiloa kevyempi. Ennen mulla kertyi paino aina pelkkään kankkuun, mutta näköjään kuula toimii paremmin kuin hyvin!


Kotona sain päähäni raastaa noista sitten vähän lahkeensuita. Siihen hommaan siis tarvitaan raastinrauta, lankunpala ja maalarinteippiä, jolla nypitään roskat lattioilta, housuista ja paidasta.


Illalla laitoin ruokaa ja juotiin vähän samppanjaa ja se Italiasta tuotu viini. Ruokakin oli vähän italialaisvaikutteista (salaatti maustettu tuliais-sitruunaisesti ja liha erikseen tarjoiltuna), paitsi ehkä juustokastike. Sulatin siihen palan Kreiviä ja toisen palan mustaa Koskenlaskijaa tilkassa maitoa. Kun pihvit oli paistettu kaadoin juustonesteen pannulle ja kiehautin hetken kasaan. 
Mausteita ei tarvitse enää lisätä. 


Kahdestoista vuosi alkoi nyt sitten kuivasti: mieltä on taas vedet poikki täältä talon yläkerroksista. Ulkoseinässä olevasta hanasta voidaan hakea ämpärillä, että saadaan vessa vedettyä... 



torstaina, heinäkuuta 21

11.

Taas on se aika vuodesta. 


keskiviikkona, heinäkuuta 20

Sit se Turkku

Ajelin siis sunnuntaina iltapäivästä Turkuun. Ilta meni siinä vanhempien kanssa seurustellessa: äitihän kuntouttaa parhaillaan jälkimmäistä leikattua lonkkaa ja harrastaa kyynärsauvakävelyä. Muuten olisivatkin tietysti mökillä.

Maanantaina hurautettiin systerin kanssa Saloon katsomaan rakasta ystäväämme Maaritia. Poikettiin paikallisella Radiokirppiksellä ja tehtiin löytöjä. Nyt mulla on sitten työkäyttöön sopiva musta bleiska, Marimekko Ritva Falla jolle jäi hintaa 15 eur. Kuva saadaan kun tulee ajankohtaiseksi. Lomalla ei viitsi...


Haettiin lähikaupasta eväskoppa täyteen myöhäistä lounasta ja mentiin Vuohensaareen sitä syömään. Mä tietysti käytin tilaisuuden hyväksi ja hoidin myös treenit pois alta. Maaritin mielestä mun kuula oli aika kevyt...


Tiistaina mulla olikin kampaaja; ihana Meri löysi kuin löysikin mulle aikaa uutta lookia varten.
Siitä tuoreesta tukasta ei (hieman yllättäen) ole nyt sitten yhtään kuvaa, alla kyllä muutama yön yli nukuttu. Hyvin näyttää pysyvän muodossaan niinkin!

Hieno tuli taas, aikalailla samalla linjalla mennään kuin viimeksi, mutta taitaa olla vielä vähän lyhyempi. Nyt tähän pääliosaan tehtiin pari tummempaa raitaa "kevytkestovärillä". Kuulemma kuluvat pois. Sen jälkeen ainoastaan tuossa etuosassa on latvassa värjättyä hiusta ja muuten tukka alkaa olla ihan naturelli. Katotaan jos antaisin sen kasvaa vähän pidemmäksi tai jotain...


Kampaajalta mentiin joenrantaa pitkin Pinellaan samppanjalle


Ja Kauppahalliin sushille


Tarvitsisin ehkä tuon alimmaisena vasemmalla olevan kyltin meidän ulko-oveen...

Nyt on mietinnässä mitä tehtäis loppuviikko. Kotona ei AINAKAAN nysvätä koska mulla on LOMA!
Nauttikaa tekin elämästä!

sunnuntaina, heinäkuuta 17

Terkkuja Hangosta

Vietettiin vähän rantaelämää viikonloppuna. Puoliso lähti kitesurffailemaan kaverinsa kanssa ja mä pakkasin auton perään tietysti kuulat.

Hanko on kyllä älyttömän makee paikka, paitsi tietysti sateella se on yhtä ankea kuin kaikki muutkin kylät. En ollut koskaan ennen käynyt siellä, mutta hyvin voisin mennä toiste. Jos vaikka paistais aurinkokin, voisin kuvailla niitä Villoja ja satamaa ja ties mitä.

Käytiin yhdessä sataman makasiineissa toimivista kuppiloista syömässä (tais olla nimeltään Makaroni). Listalla oli pastoja, sekä yksi salaatti, otin sen. Illalla kun oltiin saatu pojat houkuteltua pois vedestä mentiin vielä Pirateen pizzalle. Suosittelen lämpimästi!! Täytettä on niin paljon, ettei haittaa vaikkei pohjaa söiskään.


Saatiin olla melkolailla keskenämme Bellevue-biitsillä, viereisellä kasinon rannalla oli kyllä uimareitakin vaikka keli oli siis pilvinen ja tuulinen ja puoliltapäivin ropsi vettäkin.


Tässä on Sulo, 9 viikkoa, ranskanbuldoggi, joka tuli iltapäivästä viihdyttämään mua omien viihdytysjoukkojensa kanssa.


Rantaan ei kait ois saanut viedä koiria, mutta mä ehdotin, että jos jotakuta häiritsee sanotaan, että Sulo on lelu ja me voidaan ottaa siitä patterit pois.

Oltiin yötä Lappohjassa Sjömansro:ssa. Suunniteltiin uutta teeveesarjaa. Sen nimi ois "Me pilkkijät". Pääosanesittäjällä ois pilkkihaalari tai vaihtoehtoisesti tommonen onepiece kuten kuvassa. Sivuosat pilkkivät baaritiskillä kaljamuki kourassa.


Nyt pakkaan uudelleen kassin ja lähden jatkamaan lomailua Turkuun.
Palataan!

perjantaina, heinäkuuta 15

Movie Monday part 7

Viikon aiheena on ollut Gone but not forgotten, eli ikimuistoiset, mutta jo keskuudestamme poistuneet tähdet.

Heath Ledger on luonnollisesti kerännyt liudan prenikoita, hänethän onkin jo tässä postaussarjassa mainittu, eikä kertaus liene tarpeen. En myöskään viitsi valita aiheekseni ihanaa DD-tähteä Patrick Swayzea.

Sen sijaan nostan esiin suomalaisen legendan, Esko Nikkarin, joka itselleni on jäänyt parhaiten mieleen elokuvista Klaani, Kivenpyörittäjän kylä sekä Talvisota.
Hienoja elokuvia kaikki, suosittelen katsomaan jos ovat jääneet välistä. Niiden tekemisestä kun on jo vierähtänyt tovi!





Eskolle muuten myönnettiin erikois-Venla elämäntyöstään, vuosi taisi olla 2001. Hänelle itselleen vain unohdettiin ilmoittaa asiasta, joten bileissä ei häntä nähty.

torstaina, heinäkuuta 14

Kreisit minilomat osa 4

Anteeksi te jotka olette jo kurkkuanne myöten täynnä mun kisajuttuja. Kyllä ne kohta hiipuu, alkaakseen sitten syyskuun alussa uudelleen... Videot on nyt juutuubissa ja treeniblogissa. Olen niistä huomattavan ylpeä!

Tässä kuitenkin muuta reissun antia, melko lyhyesti kuitenkin.


Yllä olevat kuvat on otettu meidän hotellihuoneesta. Asuttiin SAS Olympiassa 22. kerroksessa. Silmät oli präntätty sekä suihkuverhoon, että yhteen seinään. Verhon taakse....

Kuvan ottohetkellä satoi vettä. Mä luulin, että joku kastelee siellä yläkerrassa kukkia.

Olde Hansassa käytiin kahdesti samana päivänä, ensin lounaalla sitten syötiin vielä iltapalaa.
Shoppasin kaksi kiloa kahvinpapuja sekä kaksi mekkoa, joista tässä toinen, Vero Modasta.
Käytiin vielä Pirittan rannassa kävelemässä ennen kotiinlähtöä.
Tallinna on kyllä kaunis ja tunnelmallinen paikka, edelleen vaan. Voishan tuolla useemminkin poikkeilla. Nyt olikin ollut monta vuotta taukoa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...