Cocumella-hotellin naapurissa sijainnut entinen jesuiittaluostari oli muuten oikein mukava, mutta makuuhuoneiden puolella taloa kulki toinen kaupungin vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä eikä ikkunoiden "äänieristyksestä" juuri voinut puhua. Vielä kun italialainen tapa on huudattaa torvea kaikissa mahdollisissa käänteissä... (vaikkapa klo 11 illalla koska kuormaa purkanut, ilmeisesti dementikko -bussikuski ei ehkä ollut huomannut, että hän on pysähtynyt ja sivuovikin on auki...).
 |
| Sohvaan istutettiin seurueen lapsikatras katsomaan... öh... en mä muista mitä, mutta Pate Postimies se ei ainakaan ollut. |
 |
| Patio pimeellä. Päiväsaikaan se toimikin mm. mun treenisalina. Keskelle muodostuva valopatsas tulee naapurihotellista. |
Noh, talossa oli paljon hyvääkin, nimittäin riittävän jämäkkä vuode (lue: minun makuuni juuri sopivan kova patja), kunnollinen keittiö, iso ulkogrilli, iso jääkaappi ja parikin kattoterassia. Tässä kuvassa näkymä merelle päin:
Ja koska sää oli mitä mainioin koko viikon, enimmäkseen laitoimme iltaisin porukassa ruokaa ja sitä sitten nautiskeltiin tuossa pihassa.
 |
| Katkaravut marinadiin ja grilliin |
 |
| Appelsiini-fenkolisalaatti |
 |
| Tomaatit olivat taas aivan ihania |
 |
| Kahdeksan liekin kaasuliesi |
 |
| Kaarevan ikkunaseinän takana oli ruokailutila, grillimestarin takana olevasta ovesta kulku keittiöön. |
Jostain syystä talon tiskikone ei toiminut, joten pari päivää joku seurueemme jäsenistä raatoi keittiössä aamiaistiskien kimpussa. Vuokraan kuului kyllä siivous arkipäivisin ja siivooja setvikin loput tiskit ja alkoi myös käydä erikseen hoitamassa aamuisin meidän illallissotkut. Me tietysti reklamoitiin asiasta ja tapa, jolla asia hoidettiin oli aika mielenkiintoinen: mitään ei meille korvata siitä, ettei varustus ole sovitun mukainen. Lisäksi takuusummasta sovitusti vähennettävä sähkö on hinnaltaan sellainen, johon ei tavallisella italialaisella taida ihan rahat riittää. Koko viikon sähkölasku oli nimittäin meidän porukalta 200 euroa (muistaakseni nelisen euroa kilowatilta). Aika hulppea, ottaen huomioon, että me ei käytetty esim. ilmastointia lainkaan... Hiukan tuli sellainen fiilis, että siinä tuli tiskaajamamman palkatkin perittyä meiltä.
Siispä jos joskus olette vuokraamassa kämppää tolta seudulta, suosittelen, että kysytte erikseen veloitettavan sähkön yksikköhinnan etukäteen!
Yhdessä kuvassa näkyy olevan meidän menopelikin. Oltiin varattu AutoEuropalta Fiat 500, mutta paikan päällä noin tunnin jonotuksen jälkeen selvisi, että saammekin alle omani kanssa identtisen menopelin. Tai no, tämä oli musta, viisiovinen, sähkölukoilla varustettu ja siinä oli kierroslukumittari. Ja merkki oli Peugeot. Kuulemma Toyotan Aygokin ois tullut samalta tuotantolinjalta.
Viikon aikana seurueemme sinkut pakkautuivat aika monta kertaa meidän kyytiin enkä muista, että oltaisiin kuultu natinaa ahtaudesta. Emme sittenkään, kun "tavaratila" ja puoli takapenkkiä oli lastattu ruokatarvikkeilla. Luultavasti tuo Fiiu ois ollut vielä hiukan kittanampi "perhematkailuun"...
Vuokra-autoa palautettaessa kävi muuten ilmi, ettei yhtä lommoa oltu merkattu papereihin lainkaan. Olin kyllä räpsinyt kuvat autosta joka puolelta kun me saatiin se pakattua, joten oisin voinut todistaa, ettei se ollut meidän tuottama. Ei kuitenkaan tarvinnut, koska siitä löytyi merkintä firman koneelta. Ens kerralla siis katsomme myös vuokrauspaperit tarkemmin läpi, varmuuden vuoksi.
Tässä muuten vielä yksi kuva kellarikerroksesta. En käynyt siellä kertaakaan tämän kuvan ottamisen jälkeen. Ei tuolla baarissa nimittäin ollut pullojakaan ;P
